 |
|
Pohjois-Karjalan kalastusopasSuurjärvien maakunta
Vuoksen ja Laatokan latvavesissä muhii runsas ja monipuolinen kalakanta. Pohjois-Karjala on paitsi suurten järvien, myös tuhansien pienvesien maakunta.
Harvinaiset kalasaunat (autiomökit ilman saunaa), sadat nuotio- ja rantautumispaikat, veneluiskat, vuokramökit ja monet kalastustapahtumat uistelu- ja pilkkikisoista perheleireihin sekä kehittynyt kalastuslupajärjestelmä luovat hyvät puitteet harrastukselle.
Jo keskellä maakunnan pääkaupunkia Joensuun koskissa voi testata taitoja lohen narraamisessa tai kuoreen lippoamisessa. Ruunaa on perheellisen perhokalastajan esteetön paikka. Isot vedet: Pielinen, Höytiäinen, Pyhäselkä, Koitere ja Pyhäjärvi soveltuvat parhaiten kuhan, järvilohen, -taimenen tai hauen uisteluun. Tuhannet pienvedet ovat seikkailijan antoisia aarreaittoja.
Kalaan pääsee ohjelmapalveluyrittäjien, kalastusoppaiden ja ammattikalastajien mukana, myös Venäjän puolelle. Kalastussivuston jatkokehittäminen on käynnissä. Palaute, tiedustelut ja ehdotukset sivustosta info(at)pkmedia.fi
|
|
Siirry kalastusalueelle painamalla kartassa olevia kalastusalueita
|
|
|
|
|
|
3. A + B Pielisen lupa-alue
Pielisen allas käsittää 92 000 hehtaaria Nurmeksen Lautiaiselta Uimaharjun siltaan. Alueeseen ei kuulu Lieksan Viekijärvi eivätkä alueen pienvedet.
Pielisen lupa-alue jakautuu A. Pielisen lupa-alueeseen ja B. Sokojoen lupa-alueeseen. Kartta vain Pielisen alueelta.
10. Oriveden kalastusalue
Orivesi jakaantuu useampaan suureen selkävesialueeseen, joita katkovat suuret saaret tai salmet. Näitä selkävesialueita ovat Pyhäselkä, Tikanselkä, Jänisselkä, Ukonselkä, Telmonselkä ja Heposelkä, Savonselkä, Pyssyselkä sekä Samppaanselkä.Kuhakivenselkä ja mm. Paasselkä kuuluvat jo Oriveden eteläosia isännöivään Keski-Karjalan kalastusalueeseen. Oriveteen laskevat vetensä Pielinen, Höytiäinen, Pyhäjärvi ja Viinijärvi. Oriveden erikoisuuksiin kuuluu Saimaanlohen lisäksi uhanalainen Saimaannorppa.
9. Koitajoen kalastusalue
Koitajoen alue muodostaa pitkän vesireitin, joka kiertää välillä Venäjän puolella. Koitajoessa kutee Suomen ainoa puhdas luonnonvarainen planktonsiikakanta. Alueen pienvesistä osa on kirkasvetisiä, erinomaisia siika- ja taimenvesiä. Kalastusalue on 17 700 hehtaaria. Alueelle on istutettu mm. kuhaa, järvitaimenta ja -lohta, siikaa, harjusta sekä rapuja. |
|
