VaellusKalastus

 

 



 



 

Vaarojen ja järvien maa

Suomen itäisin kolkka, runsas 21 000 km2 vaaroja, harjuja metsiä soita ja vesiä — puhdasta luontoa, avaruutta ja hiljaisuutta — on Pohjois-Karjala.

Maakunta voidaan jakaa kahdeksi maisemakokonaisuudeksi: Pohjois-Karjalan järviseutuun ja vaaraseutuun. Niiden raja noudattelee kvartsiittijaksoa, joka kaartuu lännestä Höytiäisen pohjoispuolitse Pielisen järvialtaan reunaan ja jatkuu sen suunnassa kaakkoon Kiihtelysvaaran kautta valtakunnan rajaa kohti.

Kvartsiittivaarojen jakso ja siitä itään ja pohjoiseen levittäytyvät alueet ovat erämaisia, harvaan asuttua Vaara-Karjalaa. Etelä- ja länsipuoli on puolestaan tiheämmin asuttua Järvi-Suomea.

Pohjois-Karjalan maakunnan pinta-alasta on lähes viidennes vettä. Valtaosa vesistöistä kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Sen latvat ulottuvat pitkälle Venäjän Karjalaan, josta Lieksanjoki kokoaa vedet Pieliseen, Suomen neljänneksi suurimpaan järveen. Siitä vedet virtaavat maakunnan valtauomaa, 70 kilometrin mittaista Pielisjokea pitkin kohti 18 metriä alempana olevaa Pyhäselkää, Orivettä, Puruvettä ja Suur-Saimaata. Saimaalta matka voi jatkua kaikille maailman valtamerille.

Pieliseen vettä tulee myös Valtimon reitin vesistöistä sekä Ilomantsin-Lieksan ylänköalueelta Koitajokea pitkin. Alueen suurin järvi on satasaariseksi nimetty Koitere.

Saimaan vestistöihin kuulumattomia järviä on koillisosassa, jonka vedet virtaavat Jänisjokea, Tohmajokea ja Kiteenjokea pitkin rajan yli kohti Laatokkaa.

 




©2008 PK Media Service Oy