VaellusKalastus

 

 



 



 

Luminen talvi, lämmin kesä

Pohjois-Karjala on Lapin ohella Suomen mantereisinta aluetta, mitä kuvastaa lämpimimmän ja kylmimmän kuukauden keskilämpötilojen suuri ero, 26 – 27 astetta. Mantereisuus, joka talvella ilmenee pakkasen purevuutena, lisääntyy itää ja pohjoista kohti. Pohjois-Karjalan järviseudulla vesistöjen lämpövarastot – läntisten ilmavirtausten ohella – leudontavat kuitenkin ilmastoa pitkälle syksyyn.

Maakunnan pohjoisosien pikkujärvet saavat jääpeitteen tavallisesti marraskuun puolivälissä, eteläosissa noin viikkoa myöhemmin. Pielisen selkävedet jäätyvät normaalisti vasta marraskuun lopulla. Vesistöt vapautuvat jääpeitteestään toukokuun puoliväliin mennessä.

Pohjois-Karjalaan sataa vuoden mittaan vettä runsas puoli metriä, josta lähes puolet lumena. Pysyvän lumipeitteen maakunnan pohjoisosat saavat keskimäärin marraskuun puolivälissä, eteläosat marraskuun lopulla. Koska pilvet liikkuvat talvipuolella vuotta matalalla, aiheuttavat melko pienetkin maaston korkeuserot huomattavia alueellisia eroja sademääriin.

Lumipeite on paksuimmillaan maaliskuussa, jolloin lunta on maakunnan koilliskulmalla keskimäärin 70 cm ja lounaisosissa 50 – 60 cm. Lumipeite häviää aukeilta mailta keskimäärin 25.4. – .5.5. Metsistä noin 10 päivää myöhemmin. Kasvukausi alkaa maakunnan eteläosissa yleensä toukokuun puolivälissä ja maakunnan pohjoisosissa kahta viikkoa myöhemmin.

Ilmastomuutoksen ennustetaan lyhentävän lumista pakkastalvea, joten jään alta kalastukseen ilmastomuutoksella on vaikutusta. Lämpötilojen nousu voi vaikuttaa myös vesistöihin ja niiden eliöstöön.

 

 


 




©2008 PK Media Service Oy